Faskia eli peitinkalvo

Aikaisemmin puhuttiin lihaskalvoista ja nykyisin faskiasta, joka suomennetaan peitinkalvoksi.  Faskia on sidekudosta.  Se muodostaa koko kehoon kolmikerroksisen ja peittävän kalvon.  Se ympäröi ja yhdistää kaikkia elimistön lihaksia, luita, hermoja ja elimiä. Kalvojen tehtävänä on tukea sekä yhdistää lihaksia ja lihasryhmiä. Liikkumisen ja yksittäisten liikkeiden aikana kalvot liukuvat toisiinsa nähden ja niiden välissä oleva hyalyronihappo toimii liukastusaineena. Kalvot voidaan jakaa pinnalliseen, syvään ja viskeraaliseen kalvoon. Viimeksi mainitut ympäröivät sisäelimiä.

Pinnallinen kalvo helpottaa ihon liukumista syvän kalvon päällä. Se vaimentaa ulkoisten ärsykkeiden, kuten esimerkiksi hankaavan painalluksen mekaanista vaikutusta syvemmälle kudoksiin. Pinnallisen kalvon sisällä kulkee runsaasti hermoja, verisuonia, imunestesuonia, ja siinä on runsaasti tuntoaistipäätteitä ja rasvasoluja. Herkkien alueiden kohdalla kalvo on löyhää ja se ehkäisee hermokudoksen tai verisuonten haitallista venymistä.

Lihaksia ympäröivät ohuet päällyskalvot. Syvä kalvo on tiiviisti näiden päällyskalvojen pinnalla. Syvä kalvo ympäröi koko kehoa ja raajoja. Syvä kalvo kulkee yli nivelten kiinnittyen nivelsiteisiin, jänteisiin ja luukalvoihin. Nivelten kohdalla syvä kalvo muodostaa niin kutsutun pidäkesiteen, joka on oikeastaan syvän kalvon paksuuntuma. Tämä side tukee myös niveliä nivelsiteiden kanssa yhdessä.

Syvä kalvo toimii tietoa välittävänä siltana kulkiessaan yli lihasten ja nivelten. Se yhdistää samaan suuntaan voimaa tuottavia lihaksia pitkiksi ketjuiksi. Lihasten toiminta ketjuina on välttämätöntä, jotta voima välittyy eteenpäin lihaksesta toiseen yli nivelten. Syvän kalvon hermotus on tiheää. Siinä on runsaasti kipu- ja tuntohermopäätteitä sekä muita hermopäätteitä. Osa lihaksista kiinnittyy suoraan syvään kalvoon kiinni. Ala- ja yläraajoissa kalvot muodostavat omia lokeroita lihaksille (lihasaitio), hermoille ja verisuonille.

Näiden kalvojen kiputilojen syy on osittain vielä epäselvä. Tulehdukset, leikkausarvet, vammat ja esimerkiksi ylirasitus saattavat aiheuttaa muutoksia kalvojen toiminnassa eli liukumisessa toisiaan vasten. Liukumisen estyessä siinä olevat hermopäätteet alkavat toimia ja tämä aistitaan kipuna tai kiristyksenä. Rasituksen jälkeen kalvojen on todettu olevan herkempiä aistimaan kipua ja liikettä kuin lihasten. Sen vuoksi kalvojen kunnon ylläpito on todennäköisesti yhtä tärkeää kuin lihashuolto. Lihasvoima- ja kestävyystyyppinen liikunta yhdistettynä venyttelyyn edistävät näiden kalvojen toimintaa ja vähentävät kalvoperäisiä kiputiloja. Epäselviä kiputiloja voidaan hoitaa myös eri menetelmillä, joiden perusajatus on tunnistaa se kalvojen alue, joka estää tai rajoittaa liikettä. Kalvoihin kohdistuvia käsittelymenetelmiä käyttävät koulutetut hierojat, fysioterapeutit ja lääkärit.

 

Terhi Pihlajaniemi

 

 

 

Lähteet:

Lahtinen-Suopanki T. 2016 Myofaskiaalinen kipu ja faskiamanipulaatio. Työterveyslääkäri 34(1),70-74. Tulostettu 4.4.2017 http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=ttl01428

Bergamaschine Mata Diz J.,Lauton Miranda de Souza JR, Oliveira Leopoldino AAO, Oliveira VC. 2017 Exercise, especially combined stretching and strengthening exercise, reduces myofascial pain: a systematic review. J Physiotherapy. Tulostettu 24.5.2017 http://www.journalofphysiotherapy.com/article/S1836-9553(16)30091-1/fulltext