Kysymykset ja vastaukset

Avaa kysymykseen liittyvä vastaus plus-merkkiä napsauttamalla

Hei,   Minulla todettiin keväällä välilevyn pullistuma lanneselässä. Olin 2 viikkoa sairauslomalla ja kävin fysioterapiassa. Nyt olen saanut selkäkivut hallintaan, mutta en uskalla mennä ryhmäliikuntatunneille, sillä pelkään selkäni kipeytyvän vauhdikkaasta menosta. Haluaisin löytää liikuntaryhmän, jossa selkäkipuni osataan huomioida. Vertaistukikin olisi tarpeen. Osaatteko kertoa, löytyykö Turun seudulta selkäystävällisiä liikuntaryhmiä? Nimimerkki: Selkäkipuinen

 

Hei,

Hienoa, että olet saanut kivut hallintaan ja löytänyt kipinän liikkumiseen. Turun seudulla selkäystävällisiä liikuntaryhmiä tarjoavat mm. Turun Seudun Selkäyhdistys, Turun Seudun Reumayhdistys sekä Turun Seudun Nivelyhdistys.

 

Selkäyhdistys järjestää kahdeksan eri selkäryhmää, joista kolme on vesivoimisteluryhmiä. Ryhmiin voivat osallistua niin selkäyhdistyksen jäsenet kuin muutkin. Kaikki ryhmät järjestetään Ruusukorttelissa (Puistokatu 11, Turku).

Lisätietoa ryhmistä löydät osoitteesta: http://www.turunselkayhdistys.fi/liikunta.php

 

Reumayhdistys järjestää monenlaisia ryhmiä tuki- ja liikuntaelinsairaille soveltuvia liikuntaryhmiä mm. sovellettua joogaa ja asahia. Ryhmän paikat on varattu ensisijaisesti yhdistyksen jäsenille, mutta yhdistykseen kuulumattomatkin voivat osallistua ryhmiin. Lisätietoa reumayhdistyksen ryhmistä löydät osoitteesta: http://www.turunreumayhdistys.fi/index.php/liikuntaryhmaet

 

Nivelyhdistyksen liikuntatarjonnasta löydät myös erilaisia tuki- ja liikuntaelin sairaille soveltuvia ryhmiä mm. asahia ja fysiopilatesta. Ryhmiin osallistuminen edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä. Lisätietoa nivelyhdistyksen ryhmistä löydät osoitteesta: http://www.nivelposti.fi/liikunta-2/

 

Mikäli et löydä yhdistyksistä sopivaa liikuntaryhmää, kannattaa Sinun suunnata yksityisten liikuntakeskusten pilatestunneille. Jos voit valita, mene mahdollisimman pieneen ryhmään, missä voit saada yksilöllisempää ohjausta. Pilates on hyvä liikuntamuoto selkäongelmista kärsivälle, sillä se vahvistaa selkärankaa tukevia syviä lihaksia, parantaa kehonhallintaa ja kohentaa ryhtiä.

Hei, Olen 24-vuotias, normaalipainoinen, aktiivisesti muutaman kertaa viikossa sählyä harrastava nuori mies. En ole aiemmin kärsinyt jalkavaivoista mutta viimeisen kuukauden aikana jalkapohjani on kipeytynyt. Kipu on pahin kantapään alueella ja tuntuu eniten aamuisin jalkeille noustessa. Mikähän jalassani voisi olla, onko syytä käydä lääkärillä vai voisiko tämä mennä itsestään ohi? Nimimerkki: Mies24

Hei,

Syitä kantapään ja jalkapohjan kiputiloihin voivat olla esimerkiksi jalkaterään usein kohdistuva rasitus tai voimakkaat ponnistukset, pitkäkestoinen toistuva seisominen, ylipaino tai jalkaterän virheasennot. Kuvailemasi tilanne vaikuttaa siltä, että jalkapohjasi on saattanut ärtyä rasituksesta, koska kerrot olevasi normaalipainoinen ja aktiivisesti urheilua harrastava. Monesti kuvailemasi kaltainen kipu saattaa liittyä juuri pitkään jatkuneeseen rasitukseen. Tässä tilanteessa kyseessä saattaa olla jalanpohjan jännekalvon kiputila tai tulehdus ja siitä aiheutuva kipu. Jalanpohjan jännekalvo on erittäin vahva, jalkapohjassa kantapäästä päkiään asti kulkeva jännekalvo joka on altis rasittumaan ja kipeytymään esim. urheillessa. Tyypillistä jalkapohjan jännekalvon kiputilalle on että se on usein pahinta aamuisin ja voi helpottua hetkellisesti liikkeelle lähdön jälkeen, mutta pahentua taas pitkän istumisen jälkeen liikkeelle lähdettäessä ja rasituksen jatkuessa. Usein rasituksesta aiheutuneen kantapääkivun hyvä ja välttämätön ensihoito on lepo ja kivun synnyttäneen rasituksen lopettaminen ja kuormituksen vähentäminen, akuuttivaiheessa myös tulehduskipulääkkeistä voi olla hyötyä. Omatoimiset jalkapohjan venytykset kannattaa aloittaa kun akuutein kipu on mennyt ohi. Jalanpohjan itsehoitovenytykset tehdään istuen, jalkaterä nostettuna polven päälle. Tässä asennossa varpaita käännetään suorina ylöspäin mahdollisimman pitkälle ja pidetään tässä ääriasennossa noin 5 sekuntia. Venytystä voi toistaa aamuin illoin noin 20 kertaa. Myös akillesjänteen venytyksiä kannattaa harjoittaa kivun sallimissa rajoissa. Jännekalvon rentouttavana harjoitteena voi hyödyntää esimerkiksi tennispalloa. Pallo asetetaan jalkapohjan alle, jalkapohjan sisäkaari palloa vasten painettuna ja pallon pyöritetään rauhallisesti jalkapohjan alla muutaman minuutin ajan.

Jalkapohjan jännekalvon kiputiloissa hoitoa ja venytyksiä tulee usein jatkaa useamman viikon ajan. Vaikka kantapään ja jalkapohjan kiputilat ovat itsehoidosta huolimatta usein pitkäaikainen, jopa vuosia kestävä vaiva, kannattaa hoitoon kuitenkin hakeutua, jollei omatoimiharjoitteista ole apua kahden ensimmäisen viikon aikana. Myös, jos jalkaan on kohdistunut jokin isku tai vamma, tai jalan päälle astuminen on estynyt, pitää lääkäriin hakeutua oireiden syyn selvittämiseksi.

Kun vaivasi akuuttivaihe on helpottanut, voit jatkoa ajatellen miettiä esimerkiksi kenkien sopivuutta urheillessa ja muussa arjessa, kenkiin voi tarvittaessa saada esimerkiksi kantapään pehmennystyynyjä vaimentamaan kantapäähän kohdistuvia iskuja. Kengissä päkiän tulisi myös mahtua kenkään tilavasti ja kärkiosan tulisi olla päkiästä taipuisa.

Voit lukea lisää aiheesta esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta.

Olen 42-vuotias toimistotyötä tekevä nainen. Käyn kävelemässä aktiivisesti 3-5krt/viikossa sekä pyöräilen työmatkat. Olen pitkään jo tuntenut niska-hartiaseutuni kipeytyvän työpäivän aikana. Olen käynyt hierojalla muutamia kertoa ja kipu onkin helpottanut hetkellisesti, mutta ongelma ei ole hävinnyt. Miten pääsisin kivusta eroon? Nimimerkki: Niskat jumissa

Niska-hartiaseudun kivut ovat tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloista toiseksi tavallisin kipuongelma alaselkäkivun jälkeen. Useimmiten kivut ovat hyvälaatuisia ja ohimeneviä. Sinun tapauksessasi kipu todennäköisimmin johtuu virheellisistä työasennoista, jolloin kehon kuormitus ei ole optimaalinen. Mikäli taustalla on tapahtunut jonkinlainen tapaturma esimerkiksi kolari tai muu niskaan kohdistunut voimakas liike tai vääntö, on syytä tarkastuttaa niska lääkärissä.

Työasento vaikuttaa niskakivun syntyyn: niska etukumarassa työskentely lisää kipuriskiä, samoin käsien pitäminen jatkuvasti koholla ja olkavarren kohoasento. Ajan myötä Istumatyössä hartiat ja niska työntyvät eteen ja selkä pyöristyy. Tällöin keho kuormittuu epäedullisella tavalla.

Kiinnitä ensitöiksesi huomiota työasentoosi. Työntyykö niskasi eteenpäin tietokoneen ruutua katsellessa? Pyri tietoisesti pitämään pääsi keskiasennossa, niska pitkänä. Mikäli pystyt säätämään istuimesi korkeutta, niin säädä se siten, että jalat yltävät tukevasti lattiaan. Säädä istuimen syvyys niin, että selkä tukeutuu napakasti selkänojaan. Jos pystyt säätämään tuolisi alaseläntukea, kohdenna tuki alaselän notkon kohdalle tai mieti tarvitsetko erillistä alaselkätukea. Katso, että kyynärvartesi ovat vaakatasossa ja hartiat rentoa. Säilytä siis hyvä ryhdikäs asento myös työskennellessäsi.

Yleisenä suosituksena on nousta istumasta ylös aina puolen tunnin välein. Mieti pystytkö työskentelemään myös seisten.

Se miksi hieronta on auttanut vain hetkellisesti, selittyy todennäköisesti sillä, että itse ongelma kaiken taustalla ei poistu vaikka hetkellinen niska-hartiaseudun kireystila saadaankin helpottumaan. Ongelma palaa aina, mikäli työasentoja ei paranneta.

TULE-tietokeskuksesta saat lisää tietoa niska-hartiaseudun vaivojen ehkäisystä ja hoidosta, poikkea käymään!