Kysymykset ja vastaukset

Avaa kysymykseen liittyvä vastaus plus-merkkiä napsauttamalla

Hei, Minulla todettiin keväällä välilevyn pullistuma lanneselässä. Olin 2 viikkoa sairauslomalla ja kävin fysioterapiassa. Nyt olen saanut selkäkivut hallintaan, mutta en uskalla mennä ryhmäliikuntatunneille, sillä pelkään selkäni kipeytyvän vauhdikkaasta menosta. Haluaisin löytää liikuntaryhmän, jossa selkäkipuni osataan huomioida. Vertaistukikin olisi tarpeen. Osaatteko kertoa, löytyykö Turun seudulta selkäystävällisiä liikuntaryhmiä? Nimimerkki: Selkäkipuinen

 

Hei,

Hienoa, että olet saanut kivut hallintaan ja löytänyt kipinän liikkumiseen. Turun seudulla selkäystävällisiä liikuntaryhmiä tarjoavat mm. Turun Seudun Selkäyhdistys, Turun Seudun Reumayhdistys sekä Turun Seudun Nivelyhdistys.

 

Selkäyhdistys järjestää kahdeksan eri selkäryhmää, joista kolme on vesivoimisteluryhmiä. Ryhmiin voivat osallistua niin selkäyhdistyksen jäsenet kuin muutkin. Kaikki ryhmät järjestetään Ruusukorttelissa (Puistokatu 11, Turku).

Lisätietoa ryhmistä löydät osoitteesta: http://www.turunselkayhdistys.fi/liikunta.php

 

Reumayhdistys järjestää monenlaisia ryhmiä tuki- ja liikuntaelinsairaille soveltuvia liikuntaryhmiä mm. sovellettua joogaa ja asahia. Ryhmän paikat on varattu ensisijaisesti yhdistyksen jäsenille, mutta yhdistykseen kuulumattomatkin voivat osallistua ryhmiin. Lisätietoa reumayhdistyksen ryhmistä löydät osoitteesta: http://www.turunreumayhdistys.fi/index.php/liikuntaryhmaet

 

Nivelyhdistyksen liikuntatarjonnasta löydät myös erilaisia tuki- ja liikuntaelin sairaille soveltuvia ryhmiä mm. asahia ja fysiopilatesta. Ryhmiin osallistuminen edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä. Lisätietoa nivelyhdistyksen ryhmistä löydät osoitteesta: http://www.nivelposti.fi/liikunta-2/

 

Mikäli et löydä yhdistyksistä sopivaa liikuntaryhmää, kannattaa Sinun suunnata yksityisten liikuntakeskusten pilatestunneille. Jos voit valita, mene mahdollisimman pieneen ryhmään, missä voit saada yksilöllisempää ohjausta. Pilates on hyvä liikuntamuoto selkäongelmista kärsivälle, sillä se vahvistaa selkärankaa tukevia syviä lihaksia, parantaa kehonhallintaa ja kohentaa ryhtiä.

Hei, Olen 24-vuotias, normaalipainoinen, aktiivisesti muutaman kertaa viikossa sählyä harrastava nuori mies. En ole aiemmin kärsinyt jalkavaivoista mutta viimeisen kuukauden aikana jalkapohjani on kipeytynyt. Kipu on pahin kantapään alueella ja tuntuu eniten aamuisin jalkeille noustessa. Mikähän jalassani voisi olla, onko syytä käydä lääkärillä vai voisiko tämä mennä itsestään ohi? Nimimerkki: Mies24

Hei,

Syitä kantapään ja jalkapohjan kiputiloihin voivat olla esimerkiksi jalkaterään usein kohdistuva rasitus tai voimakkaat ponnistukset, pitkäkestoinen toistuva seisominen, ylipaino tai jalkaterän virheasennot. Kuvailemasi tilanne vaikuttaa siltä, että jalkapohjasi on saattanut ärtyä rasituksesta, koska kerrot olevasi normaalipainoinen ja aktiivisesti urheilua harrastava. Monesti kuvailemasi kaltainen kipu saattaa liittyä juuri pitkään jatkuneeseen rasitukseen. Tässä tilanteessa kyseessä saattaa olla jalanpohjan jännekalvon kiputila tai tulehdus ja siitä aiheutuva kipu. Jalanpohjan jännekalvo on erittäin vahva, jalkapohjassa kantapäästä päkiään asti kulkeva jännekalvo joka on altis rasittumaan ja kipeytymään esim. urheillessa. Tyypillistä jalkapohjan jännekalvon kiputilalle on että se on usein pahinta aamuisin ja voi helpottua hetkellisesti liikkeelle lähdön jälkeen, mutta pahentua taas pitkän istumisen jälkeen liikkeelle lähdettäessä ja rasituksen jatkuessa. Usein rasituksesta aiheutuneen kantapääkivun hyvä ja välttämätön ensihoito on lepo ja kivun synnyttäneen rasituksen lopettaminen ja kuormituksen vähentäminen, akuuttivaiheessa myös tulehduskipulääkkeistä voi olla hyötyä. Omatoimiset jalkapohjan venytykset kannattaa aloittaa kun akuutein kipu on mennyt ohi. Jalanpohjan itsehoitovenytykset tehdään istuen, jalkaterä nostettuna polven päälle. Tässä asennossa varpaita käännetään suorina ylöspäin mahdollisimman pitkälle ja pidetään tässä ääriasennossa noin 5 sekuntia. Venytystä voi toistaa aamuin illoin noin 20 kertaa. Myös akillesjänteen venytyksiä kannattaa harjoittaa kivun sallimissa rajoissa. Jännekalvon rentouttavana harjoitteena voi hyödyntää esimerkiksi tennispalloa. Pallo asetetaan jalkapohjan alle, jalkapohjan sisäkaari palloa vasten painettuna ja pallon pyöritetään rauhallisesti jalkapohjan alla muutaman minuutin ajan.

Jalkapohjan jännekalvon kiputiloissa hoitoa ja venytyksiä tulee usein jatkaa useamman viikon ajan. Vaikka kantapään ja jalkapohjan kiputilat ovat itsehoidosta huolimatta usein pitkäaikainen, jopa vuosia kestävä vaiva, kannattaa hoitoon kuitenkin hakeutua, jollei omatoimiharjoitteista ole apua kahden ensimmäisen viikon aikana. Myös, jos jalkaan on kohdistunut jokin isku tai vamma, tai jalan päälle astuminen on estynyt, pitää lääkäriin hakeutua oireiden syyn selvittämiseksi.

Kun vaivasi akuuttivaihe on helpottanut, voit jatkoa ajatellen miettiä esimerkiksi kenkien sopivuutta urheillessa ja muussa arjessa, kenkiin voi tarvittaessa saada esimerkiksi kantapään pehmennystyynyjä vaimentamaan kantapäähän kohdistuvia iskuja. Kengissä päkiän tulisi myös mahtua kenkään tilavasti ja kärkiosan tulisi olla päkiästä taipuisa.

Voit lukea lisää aiheesta esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta.

Olen 42-vuotias toimistotyötä tekevä nainen. Käyn kävelemässä aktiivisesti 3-5krt/viikossa sekä pyöräilen työmatkat. Olen pitkään jo tuntenut niska-hartiaseutuni kipeytyvän työpäivän aikana. Olen käynyt hierojalla muutamia kertoa ja kipu onkin helpottanut hetkellisesti, mutta ongelma ei ole hävinnyt. Miten pääsisin kivusta eroon? Nimimerkki: Niskat jumissa

Niska-hartiaseudun kivut ovat tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloista toiseksi tavallisin kipuongelma alaselkäkivun jälkeen. Useimmiten kivut ovat hyvälaatuisia ja ohimeneviä. Sinun tapauksessasi kipu todennäköisimmin johtuu virheellisistä työasennoista, jolloin kehon kuormitus ei ole optimaalinen. Mikäli taustalla on tapahtunut jonkinlainen tapaturma esimerkiksi kolari tai muu niskaan kohdistunut voimakas liike tai vääntö, on syytä tarkastuttaa niska lääkärissä.

Työasento vaikuttaa niskakivun syntyyn: niska etukumarassa työskentely lisää kipuriskiä, samoin käsien pitäminen jatkuvasti koholla ja olkavarren kohoasento. Ajan myötä Istumatyössä hartiat ja niska työntyvät eteen ja selkä pyöristyy. Tällöin keho kuormittuu epäedullisella tavalla.

Kiinnitä ensitöiksesi huomiota työasentoosi. Työntyykö niskasi eteenpäin tietokoneen ruutua katsellessa? Pyri tietoisesti pitämään pääsi keskiasennossa, niska pitkänä. Mikäli pystyt säätämään istuimesi korkeutta, niin säädä se siten, että jalat yltävät tukevasti lattiaan. Säädä istuimen syvyys niin, että selkä tukeutuu napakasti selkänojaan. Jos pystyt säätämään tuolisi alaseläntukea, kohdenna tuki alaselän notkon kohdalle tai mieti tarvitsetko erillistä alaselkätukea. Katso, että kyynärvartesi ovat vaakatasossa ja hartiat rentoa. Säilytä siis hyvä ryhdikäs asento myös työskennellessäsi.

Yleisenä suosituksena on nousta istumasta ylös aina puolen tunnin välein. Mieti pystytkö työskentelemään myös seisten.

Se miksi hieronta on auttanut vain hetkellisesti, selittyy todennäköisesti sillä, että itse ongelma kaiken taustalla ei poistu vaikka hetkellinen niska-hartiaseudun kireystila saadaankin helpottumaan. Ongelma palaa aina, mikäli työasentoja ei paranneta.

TULE-tietokeskuksesta saat lisää tietoa niska-hartiaseudun vaivojen ehkäisystä ja hoidosta, poikkea käymään!

Olen 53-vuotias, kakkostyypin diabetesta sairastava mies. Oikea olkapääni on ollut kipeä jonkin aikaa, noin kolme kuukautta. Kipu on jomottavaa ja tuntuu koko hartian alueella. Olen syönyt tulehduskipulääkkeitä ja ne ovat hieman auttaneet ja olen pystynyt toimimaan kotona ja töissä normaalisti. Kipu häiritsi aiemmin myös nukkumista. Enää en kuitenkaan saa otettua esimerkiksi lautasta ylähyllyltä enkä voi pitää lompakkoani takataskussa, koska käteni ei taivu enää selän taakse. Miten kipua voisi helpottaa ja olkapään saada taas sellaiseen kuntoon, että sen kanssa pärjäisi arjessa? Nimimerkki: Olkapää jäykkänä

Olkapään jäykkyys ja kipuilu voi johtua monesta erilaisesta syystä. Olkanivel voi jäykistyä esimerkiksi pitkän käyttämättömyyden tai jonkin vamman seurauksena. Taustalla ei kertomasi mukaan ole mitään selkeää traumaa, eli olkapäässä ei todennäköisesti ole vammaa. Tulehduksen jälkeen olkapäässä voi esiintyä kipua, leposärkyä ja liikerajoitusta tai jäykkyyttä. Koska olkapäässäsi saattaa olla tulehduksellinen tila edelleen, voi tulehduskipulääkkeistä olla hyötyä. Niiden käytöstä on kuitenkin syytä keskustella lääkärin kanssa, koska niillä on usein sisäelimiä kuormittavia haittavaikutuksia. Ensisijaista on kuitenkin huolehtia, että perussairauden, tässä tapauksessa diabeteksen, hoito on hyvässä tasapainossa.

Kipua voi hoitaa kylmäpakkauksilla, etenkin liikeharjoittelun jälkeen. Kylmäpakkausta ei saa laittaa suoraan iholle, vaan väliin tulee laittaa esimerkiksi pyyheliina. Kylmää kannattaa pitää kipeällä alueella noin 20 minuuttia kerrallaan ja muutaman kerran päivässä. Hoitokertojen välissä kannattaa pitää 1-2 tunnin tauko. Liikerajoituksien ollessa voimakkaita voi käden liiallinen kuntouttaminen lisätä oireilua, kuten leposärkyä.

Liikerajoitukset voivat olla pitkäaikaisiakin, mutta olkanivelen liikkuvuutta voi kuitenkin itse harjoittaa. Hyviä harjoitteita ovat esimerkiksi niin sanotut heiluriharjoitteet. Niitä tehdessä seiso pienessä käyntiasennossa vasen jalka hieman edempänä kuin oikea. Nojaa vasemmalla kädellä esimerkiksi pöytään ja ole hieman etukumarassa. Näin ollen oikea yläraaja voi olla täysin rentona. Yläraajan liike kannattaa aluksi tuottaa pelkästään siirtämällä painoa jalalta toiselle, ja myöhemmässä vaiheessa tehdä esimerkiksi ympyrää yläraajan kanssa. Tällöin liike tuotetaan olkapään lihaksilla. Älä kuitenkaan nosta hartiaa ylöspäin. Kivun sallimissa rajoissa myös keppijumppa on hyvää liikuntaa olkanivelille. Kepin kanssa voi tehdä sekä aktiivisia että avustettuja liikkeitä. Hyviä liikkeitä ovat esimerkiksi käsien vienti etu- tai sivukautta ylös, jolloin kipeän olkapään kuormitusta voi avustaa toisella kädellä. Vastuskuminauhan avulla tehdyillä harjoitteilla voi pitää huolta hartiaseudun lihasten kunnosta, etenkin olkapään kiertäjäkalvon lihaksista.

Jos kipu pitkittyy ja nivel jäykistyy entisestään, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäri arvioi esimerkiksi kipulääkityksen tarpeen. Usein olkanivelen jäykkyys vähenee myös itsekseen ajan myötä. Jäykkyyden vähentyessä aktiivisesta liikeharjoittelusta on paljon hyötyä, jotta liikkuvuus palautuisi kokonaan ennalleen. Tällöin kannattaa hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle, mistä saa yksilölliset liikeharjoitteet.

Hei, olen 56-vuotias perheenisä. Olen aina ollut aktiivinen liikkuja ja nyt minulla on ollut noin viikon ajan alaselässä kipuja. En ole huomannut mitään erityistä tilannetta, jossa selkä olisi voinut kipeytyä. Olen nyt levännyt muutaman päivän. Mitä voisin itse tehdä tälle kivulle? Olen liikkunut aina lähes päivittäin, niin uskallanko lähteä liikkeelle vai pitääkö vain levätä? Olisiko hyvä mennä lääkäriin? Nimimerkki: Liikkeelle

Kahdeksan kymmenestä aikuisesta tuntee selkäkipuja jossakin elämän vaiheessa. Yleisimmin selän kivut esiintyvät juuri alaselän alueella. Suurin osa selkäkivuista paranee itsestään muutaman viikon kuluessa.

 

Selkäkivun riskitekijöitä ovat esimerkiksi fyysisesti selkää kuormittava työ, etenkin toistuva nostaminen, hankalat työasennot ja tärinä, liikunnan vähäisyys, ylipaino, tupakointi, perintötekijät, runsas istuminen ja psyykkiset tekijät, kuten stressi ja masennus.  Löytyykö yllä luetelluista riskitekijöistä yhtä tai useampaa mahdollista asiaa tai tekijää, jotka voisivat olla selkäkipujesi taustalla?

 

Kaikista selkäkivuista 90 % luokitellaan epäspesifiksi, jolloin kipu johtuu tuntemattomasta syystä. Vaikka kivun perimmäistä syytä ei tiedetä, sitä voidaan silti hoitaa.

 

Selkäkivuista huolimatta on tärkeää jatkaa päivittäisiä toimia sekä vapaa-aikana että töissä. Mikäli kipu on oikein kovaa, muutaman päivän lepo voi tulla tarpeeseen, niin kuin olet nyt tehnytkin. Kipeä selkä ei kuitenkaan tarkoita, että sitä ei voi käyttää. Arkiliikkuminenkin edistää paranemista. Voit aloittaa liikkumisen kevyesti, esimerkiksi kävelemällä. Kävely aktivoi keskivartalon syviä lihaksia ja näin ollen tukee selän asentoa. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta pitää vartalon lihakset hyvässä kunnossa, jolloin selkäkin voi paremmin. Oireet saattavat aluksi lisääntyä, mutta niistä ei ole syytä huolestua. Kipujakson aikana tai sen jälkeen liikunta kannattaa aloittaa rauhallisesti sekä maltillisesti, ja nousujohteisesti lisätä harjoituksen tehoa ja kestoa. Keskivartalon syvien lihasten harjoitteisiin voit tutustua www.tule.fi/ohjeita ”lämpöä syksyyn keskivartalosta”.

 

Selkäkivun akuutissa vaiheessa (alle 6 viikkoa) voi kokeilla kylmäpakkausta 10-15 minuutin ajan. Kylmäpakkauksen ja ihon väliin laitetaan esimerkiksi pyyhe. Kylmä helpottaa kipua, kuumotusta ja turvotusta sekä rauhoittaa tulehdusta.

 

Pitkittyneeseen selkäkipuun (6-12 viikkoa) lämpöhoito voi olla avuksi. Lämpöhoito rentouttaa selän lihaksia, jonka seurauksena kipu saattaa lieventyä.

 

Kipulääkettä voi käyttää selkäkivun akuutissa vaiheessa ensimmäisten päivien aikana, mikäli siitä ei koidu sivuvaikutuksia. Pahimpien päivien jälkeen suositellaan lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi kylmähoitoa. Lääkityksistä on aina hyvä keskustella lääkärin kanssa.

 

Selän lepoasentoja voi hyödyntää kivun lievittämiseen. Tarkoituksena on lepuuttaa selkää ja lievittää kivun tunnetta. Lepoasennossa pysytään 10-15 minuuttia kerrallaan, jonka jälkeen on hyvä lähteä liikkeelle. Kukin löytää kokeilemalla itselleen sopivan lepoasennon. Voit kokeilla lepoasentoa, jossa ollaan selinmakuulla ja jalat nostetaan esimerkiksi tuolin tai pallon päälle. Yläselän ja lantion annetaan painua alustaa vasten. Alaselän notkon alle voi tarvittaessa laittaa pyyheliinarullan, pienen tyynyn tai kylmäpakkauksen. Tässä asennossa kivun vuoksi jännittyneet keskivartalon ja alaraajojen lihakset rentoutuvat.

 

Lääkäriin on hyvä hakeutua, jos kipu on erittäin voimakasta, kipu rajoittaa päivittäisiä toimintoja tai pitkittyy ja toistuu usein. Lääkärissä käynti ei useimmiten ole tarpeen, vaan selkäkivut paranevat itsestään. Useissa terveyskeskuksissa on myös fysioterapeutin suoravastaanotto, joka on yksi vaihtoehto selkäkivun pitkittyessä.

 

Hei, minulla todettiin lateraalinen epikondyliitti. Mikä se oikeastaan on ja mitä voin itse tehdä helpottaakseni kipua? Nimimerkki: Tenniskyynärpää

Hei, lateraalinen epikondyliitti eli tenniskyynärpää on kyynärpään kiputila, joka johtuu käden ylirasituksesta. Toistuva rasitus aiheuttaa tulehdusmuutoksia ja kipua lihasten kiinnittymiskohtaan kyynärnivelen ulkosyrjän (lateraaliseen) luunastaan. Tärkeää on heti oireiden ilmetessä pyrkiä poistamaan kipua todennäköisesti aiheuttava tekijä.

 

Tenniskyynärpään yleisin oire on kipu, joka tuntuu kyynärpään ulkosivulla olevan kyhmyn seudussa erityisesti, kun sormia viedään nyrkkiin kyynärnivelen ollessa suorana. Sormien puristusvoima saattaa heikentyä ja kyynärnivelen ojennus voi tuottaa kipua. Jo pienikin rasitus voi aiheuttaa kipua, esimerkiksi kahvikupin nostaminen.

 

Tärkeintä on välttää rasitusta, joka on aiheuttanut kiputilan. Usein kyynärvarrella tehdyt nostot, puristukset ja väännöt aiheuttavat kipua. Kun nivelnasta kipeytyy äkillisesti, tulee sitä pitää 1-2 viikkoa levossa. Kylmäpakkaukset tai kylmägeelit helpottavat kipua ja hillitsevät paikallisesti tulehdusoireita. Pitkittyneessä tilanteessa kyynärnivelen alapuolelle kyynärvarren lihaksikkaimpaan kohtaan voi myös sitoa kevyen tukisiteen tai tarrakiinnitteisen epikondyliittituen. Tämä estää lihaksia rasittamasta liikaa nivelnastan seutua.

 

Omatoimiset venytys- ja lihasvoimaharjoitteet ovat oleellisia vaivan parantamiseksi ja uusiutumisen ehkäisemiseksi. Asteittain etenevä ranteen ja sormien liikkeisiin perustuva kyynärvarren lihasten vahvistaminen vähentää tenniskyynärpään kipuja ja nopeuttaa käden käyttöönottoa ja työhön palaamista. Harjoitteluhoito aloitetaan hitailla käden puristusliikkeillä ja kevyesti vastustetuilla ranteen ojennus- ja koukistusliikkeillä. Voit kokeilla harjoitetta, jossa istut tuolille kyynärvarsi tuettuna pöydän reunaa vasten. Ranne jää pöydän reunan ulkopuolelle kämmenselkä ylöspäin. Voit ottaa käsipainon käteen. Aluksi käytetään pientä painoa ja pikkuhiljaa lisätään vastusta. Nosta ranne ylös avustaen liikettä toisella kädellä. Tämän jälkeen jarruta käsi hitaasti alas ilman toisen käden apua.

 

Voit kokeilla myös, jos lihasvenytyksestä on sinulle apua. Venytyksessä venytetään ranteen ojentajalihaksia. Vie käsi nyrkkiin ja taivuta rannetta koukkuun toisella kädellä. Tämän jälkeen ojenna kyynärpäät suoriksi. Pidä asento noin 20 sekuntia ja toista kolme kertaa.